perjantai 6. heinäkuuta 2012

Häivähdys

Takakansi:
Rakkaudella on kahdet kasvot, suden ja ihmisen.
Toukokuussa 2010 ilmestynyt Väristys oli herkkä aloitus vangitsevalle, ihmissusilegendaa raikkaasti tulkitsevalle rakkaustarinalle. Sam ja Grace ovat taistelleet saadakseen toisensa, ja metsä heidän välillään näyttää kadonneen. Pian heidän tulevaisuudelleen lankeaa uusi varjo. 
Häivähdys on romaani elämästä odotuksen jälkeen. Se on romaani pojasta jonka sutena viettämät vuodet ovat takana, tytöstä joka on menettää ihmisyytensä, ja ystävistä, joiden on opittava suuntaamaan vihansa toistensa hyväksi. Riittääkö vain häive ihmisestä pitämään rakastavaiset kiinni toisissaan?

Tässä oli siis jatko-osa Väristys romaanille ja tiedossa on vielä trilogian päätös Ikuisuus. Tämä kirja ilmensi Samin ja Gracen rakkautta aina vain paremmin ja paremmin. He pitivät kiinni toisistaan ja tarvitsvat toisiaan ollakseen kokonaisia. Kaikki hyvä ei kuitenkaan aina kestä kauaa. Jotakin kummallista alkaa tapahtua Gracelle. Tyttö joka ei ikinä siarastele, saa nyt vastaansa selittämättömiä oireita. Sam ja Grace tietävät sisimmässään, mitä tulee tapahtumaan, mutta kumpikaan ei halua sanoa asiaa ääneen.

Jo aikaisemmin Samin adoptioisä, Beck, muutti kolme nuorta sudeksi, jotta nämä uudet sudet huolehtisivat aina tulevista susista. Yhdellä uusista susista on kuitenkin menneisyys ja minuus, jonka tämä poika haluaa unohtaa. Sam ei oikein osaa käyttäytyä mukavasti uutta sutta, Colea, kohtaan, sillä tämä haluaa saavuttaa itse juuri sen asian josta Sam yritti päästä eroon.

Grace löytää metsästä kuolleen suden, jolla on verta kasvoillaan. Mihin susi oikein kuoli? Vanhuuteen? Ehkä...Sam ei kuitenkaan tunnista sutta, joten sen mysteeri jää hiljaisesti odottamaan ratkaisuaan.

Ongelmia on luvassa, kun Gracen vanhemman kieltävät Gracea tapaamasta Samia. Grace tarvitsee Samia nyt kuitenkin enemmän kuin koskaan ennen, sillä hänen sisällään oleva sairaus ei tahdo pysyä hiljaisena ja vaarattomana.

Tämä oli hyvä jatko-osa edeltäjälleen. Uudet vaikeudet ja mysteerit kietovat mukaansa ja siitä vain toivoo, että kaikki kävisi hyvin. Ihana lukuelämys!


Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Häivähdys
Englanninkielinen alkuteos: Linger
Kirjoittaja: Maggie Stiefvater
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-37145-9
Ilmestymisvuosi (alkuperäinen teos): 2010
Ilmestymisvuosi ( suomennettu teos): 2011
Sivumäärä:345

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Väristys

Takakansi:
Grace on jo vuosia katsellut kotinsa takana asustelevia susia. Etenkin eräs keltasilmäinen yksilö on saanut hänet pauloihinsa. Suden ja tytön välillä tuntuu olevan molemminpuolinen, luottamuksellinen yhteys. Sam puolestaan viettää kaksoiselämää. Talvella hän elää metsässä pienen laumansa kanssa ja käy äänetöntä ajatustenvaihtoa pelottoman tytön kanssa.
     Kesän lämpimät säät suovat hänelle muutaman arvokkaan kuuukauden ihmisenä-kunnes pakkanen jälleen vangitsee hänet lumiseen metsäään, suden ruumiiseen. Yhtenä syksyisenä päivänä Grace tapaa kotiovellaan pojan, jonka tuttuus saa hänen henkensä salpautumaan. Vuosien hiljainen suhde kasvaa tiiviiksi, surullisenkauniiksi rakkaudeksi. Mutta nuorten yhteiset päivät käyvät vähiin...         
     Ihmissusi-legendaa raikkaasti hyödyntävä Väristys on jäänhauras tarina nuoresta rakkaudesta. Herkällä tuntumalla kirjoitetut lauseet virtaavat eteenpäin ja vievät mukanaan, kunnes viimeisten kyynelten täyttämien sivujen jälkeen niiden lumosta ei malttaisi palata takaisin.


Tämä kirja onnistui aina vain uudestaan ja uudestaan ilmestymään eteeni. Näin sen, kun haeskelin kirjoja Suomalaisen kirjakaupan sivuilta, törmäsin siihen aina uudestaan ja uudestaan nettiblogeissa ja googlettaessani muiden kirjojen kuvia. Lopulta seisoin kirjastossa ja päätin lukea kirjan. Aluksi kuitenkin lainasin vahingossa toisen osan, joten jouduin menemään uudestaan kirjastoon ja etsimään trilogian ensimmäisen osan käsiini.

Nyt olen kyllä lukenut jo kaikienmoisista satuhahmoista. Enkeleitä, vampyyreja, zombeja ja avaruusolioita on löytynyt lukemistani kirjoista, mutta nyt koko komeuden kruunaa tarina ihmissudesta.

Kirjan alussa kerrotaan siitä, kuinka Sam pelasti Gracen, kun yksi susita vei tytön omasta pihakeinustaan. Tapaus olisi koitunut Gracen kuolemaksi, mutta Samin ansiosta Grace on elossa ja siksi tyttö muistaa aina nuo keltaiset silmät.

Pelastaja sudesta tuli Gracelle tärkeä ja aina hän odotti näkevänsä suden metsän reunassa. Tarkkailemassa häntä. Kuusi vuotta. Koko sen ajan oli suden ja tytön välille syntynyt syvä yhteys.

Alkaa kuitenkin tapahtua kummia, kun yksi Garacen koulun pojista kuolee susien raatelemana, mutta ruumis katoaa ruumishuoneelta. Onko poika elossa? Pojan tapauksen takia sudet aiotaan ampua tohjoksi, jottei vastaavanlaista sattuisi uudelleen, ja silloin Grace tapaa sutensa ensi kertaa ihmismuodossa.

Grace ja Sam rakastuvat toisiinsa ja alkaa taistelu sudeksi muuttumista vastaan. Myös Gracen ystävä muuttuu sudeksi ja he yrittävät löytää parannuskeinon ihmissusi-muutosta vastaan.

Kirjan rakkaustarina oli todella koskettava. Grace ja Sam yrittävät pitää niin kovasti kiinni Samin ihmismuodosta. Hienosti ja herkästi kirjoitettu tarina pitää otteessaan. Hienosti koottu tarina kahden eri maailman kohdatessa ja rakastuessa!

Vielä sananen kirjoituksesta. Kirja oli kirjoitettu aina joko Samin tai Gracen kannalta. Teksti vei eteenpäin ja kirjassa oli paljon kuvailua.


Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Väristys
Englanninkielinen alkuteos: Shiver
Kirjoittaja: Maggie Stiefvater
Kustantaja: WS bookwell Oy, Juva
ISBN: 978-951-0-36064-4
Ilmestymisvuosi (alkuperäien teos): 2009
Ilmestymisvuosi (suomennettu teos): 2010
Sivumäärä: 368

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Veritaika

Takakansi:
Minä olen Josephine Darly ja aion elää ikuisesti.
Silla Kennicottin isä on maailman lempein mies. Hän ei  mitenkään ole voinut ampua äitiä ja sitten itseään. Ei mitenkään. Mutta kaikki uskovat niin, jopa Sillan veli Reese.
      Kaikki muuttuu, kun joku lähettää Sillalle merkillisen muistikirjan täynnä rönsyileviä kaavioita, riimuja ja viisikantoja. Naapuriin muuttaa Nicholas, jonka suudelmat ovat silkkaa sähköä. Sitten vanhempien hautakiveen ilmestyy punaisia merkkejä.
      Kun nuoret alkavat selvittää totuutta, he huomaavat joutuneensa pelottavien voimien pyörteeseen, jossa kukaan ei olel turvassa eikä keneenkään voi luottaa. Vielä pelottavampaa on löytää samat voimat omasta mielestään. On vain annettava vaiston viedä- ja veren ohjata.
Amerikkalainen TESSA GRATTON nousi maailmanmaineeseen esikoisromaanillaan, joka on myyty jo 16 maahan. 

Tämä kirja todellakin hyysi vereni uskomattomilla taioillaan ja magiallaan. Oli kuin olisi astunut sisään noitien maailmaan, ja tuntenut kuinka magian mahti vyöryy ylitse. Tämä todellakin oli jännittävä tarina magiasta, jota toteutettiin veren voimin.

Kirjan päähenkilö Drusilla, lyhyesti Silla, ei ole mikään viiltelevä angsti teini, vaan hän on salaisen magian löytänyt nuori nainen, joka haluaa selvittää vanhempiensa kuoleman salat. Vanhempien kuolema oli kuitenkin vetänyt Sillan surulliseen epätoivon pyörteeseen, mutta onneksi Reese-veli ja Judy-mummi olivat vielä hänen luonaan.

Koulussa Silla kuitenkin on vetäytyvä ja hiljainen, mutta rakastaa näyttelemistä, sitä kun voi olla parin tunnin ajan joku muu. Voi pistää naamion kasvoilleen. Sillan ystävyyssuhteet ovat laihanlaiset, ja suurin osa koululaisista pitää Sillaa  vinksahtaneena. Millainen tytär, selleinen isä? Ei Silla kuitenkaan ole hullu, mutta suru on vain tehnyt hänestä vetäytyvän ja hiljaisen, mutta kaikki muuttuu, kun kouluun saapuu uusi poika, joka tapaa Sillan ensi kertaa hautausmaalla.

Silla kokeili silloin ensimmäistä kertaa magiaa, saatuaan isänsä vanhan muistikirjan. Muistikirjan oli lähettänyt joku tuntematon Diakoni, mutta siitä huolimatta Silla kokeilee magiaa ja juuri silloin Nicholas ilmestyy hautausmaalle. Vähitellen nuoret oppivat rakastamaan toisiaan ja jakamaan magian salat.

Pala palalta Sillan isän ja äidin kuoleman mysteeri alkaa selvitä ja totuus on tarua pelottavampaa. Silla saa nimittäin peräänsä pelottavan Josephinen ja silloin kuolema on lähellä.

Kirja herätti niin paljon tunteita, että on ihan vaikea sanoin kuvailla. Suru saapui sydämeen, kun luin kuolemasta. Iloitsin hetkistä, jolloin Silla sai olla veljensa tai Nicholasin kanssa. Koin inhon värähdyksen lukiessani kuvailua haavoista ja verestä. Lopuksi aloin jopa pelätä Josephineä. Tämä kirja oli kuitenkin maineensa veroinen!

Vielä pieni sananen tekstistä: se oli hyvin kirjoitettu ja eteenpäinvievää. Kirja oli kirjoitettu niin, että välillä katsottiin asioita Sillan ja välillä Nocholasin kannalta. Joissakin luvuissa oli katkelmia Josephinen päiväkirjasta tai Sillan isän kirjoituksista.

Aivan henkeäsalpaava teos!


Kirjan tiedot:
Kirjan nimi:Veritaika
Englanninkielinen alkuteos: Blood Magic
Kirjoittaja: Tessa Gratton
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-37659-1
Ilmestymisvuosi (suomennettu teos):2011
Sivumäärä: 370




perjantai 29. kesäkuuta 2012

Paljaan taivaan alla

Takakansi:
Ravisteleva kertomus tuhotusta maailmasta ja uudesta alusta.
Nuori Aria on elänyt koko elämänsä Haave-nimisessä kaupungissa, suljetussa kapselimaisessa tilassa, jonka ruoka, vesi ja jopa hengitettävä ilma tuotetaan muualla. Kaupungin ihmiset elävät arkeaan virtuaalimaailmassa, jossa fyysinen läheisyys on harvinaista: kaikki elämykset kivuntuntemuksia myöten luodaan keinotekoisesti. Aria ei ole koskaan nähnyt oikeaa taivasta, aurinkoa, tulenliekkejä tai metsän puita.

      Ulkopuolella elävä Perry sen sijaan on kamppaillut aina todellisten ja pelottavien haasteiden kanssa. Vaaralliset kulkutaudit, nälkä ja rajut eetterimyrskyt ovat arkipäivää sekä Perrylle että hänen heimolleen. Ekologisen katastrofin kokeneessa maailmassa jokainen taistelee olemassaolostaan ja ihmisyyttä mitataan elämän hinnalla.

       Normaailoloissa  heidän tiensä eivät olisi koskaan sivunneet toisiaan, mutta yksi painajaismainen ilta piirtää molempien elämänviivat uusiksi. Ariasta ja Perrystä tulee vastentahtoisia liittolaisia ja yhdessä he kohtaavat maailman, jossa kaikki on totta, tunteet paljaita, eikä sattumanvaraisuudelle löydy kaavaa.

Veronica Rossin esikoisteos kasvaa kolmiossaiseksi romaaanisarjaksi, joka herättää tulevaisuuden eloon hätkähdyttävän väkevällä tavalla. Latautuneiden yksityiskohtiensa kautta se nostaa esiin ihmismielen haurauden ja musertamattoman voiman.


Rakastuin tähän tarinaan luettuani kirjan loppuun ja haikeasti halusin jatkaa lukemista, vaikkei sivuja ollut enää jäljellä. Onnekseni tarina on kolmiosainen, joten voin hyvillä mielin jäädä odottamaan seuraava osaa.

Itse tarinasta en halua paljastaa mitään. Se oli niin jännittävä ja hurmaava, etten kerro tarinan juonta sen enmpää kuin takakansi tekstistä selviää. Tämä kirja oli kuitenkin taas sellainen unohtumaton lukuelämys, jota lukee yön pikkutunneille saakka.

Se, mitä haluaisin erikseen mainita, liittyyn kirjan virtuaalimaailmaan ja siinä eläviin ihmisiin, joiden aivoissa oleva eläimellisen järjen ja  vaiston  osio alkaa pikku hiljaa rappeutua. Sitä vaan, että onhan maailma jo nyt puskemassa eteenpäin kehityksen ja tekniikan tiellä. Kukaties joskus ihmiset todella viettävät suurimman osan ajastaan virtuaali maailmassa, elleivät jotkut jo tee niin. Toivottavasti tulevaisuus tuo jotakin muuta tullessaan.

Tässäkin kirjassa syntyy ihana rakkaustarina kahden nuoren välille, vaikka nämä ovat täysin eri maaimoista ja inhoavat toisiaan aluksi. Kirjassa on myös jännitystä ja selviämistä luonnon armoilla. Erityisesti pidin vuoropuheluista. Vuorosanat oli kirjoitettu todella hyvin. Toinen seika josta myös pidin, oli se, että kirjan luvut oli jaoteltu joko Arian tai Perryn kertomaksi, mikä auttoi näkemään tarinan ja kahden nuoren elämän toistensa kannalta.

Upeaa mielikuvitusta, ja jännittävä seikkailu!


Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Paljaan taivaan alla
Englanninkielinen alkuteos: Under the Never Sky
Kirjoittaja: Veronica Rossi
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-38108-3
Ilmestymisvuosi (alkuperäinen teos): 2012
Ilmestymisvuosi (suomennettu eos): 2012
Sivumäärä: 362


    

torstai 28. kesäkuuta 2012

Sankarit

Nyt en kirjoita mitään tavallista kirja- tai elokuva-arvostelua, koska haluan kirjoittaa sankareista. Nämä sankarit eivät ole niitä arjen sankareita vaan sarjakuvista ja elokuvista tuttuja heppuja.

    Ajattelin puhua nimistä. Yhtenä päivänä tulin vain ajatelleeksi, että miksi näiden sankareiden nimet oikestaan suomennetaan. Tuumitaampa vaikka Spidermania, Hämähäkkimiestä, omasta mielestäni nimi kuulostaa jotenkin hienommalta ja sankarimaisemmalta, kuin Hämähikkimies, joka kuulostaa vain laimeammalta versiolta Spidermanista. Miten on?

    Kun tarkemmin mietin esimerkiksi Aku Ankka sarjakuvaa, niin tulen siihen tulokseen, että tässä tapauksessa Aku kuulostaa taas paremmalta kuin Donald. Ehkäpä sankarien nimet kuuulostavat voimakkaamilta ja varteenotettavimmilta, kun ne ovat alkuperäisessä muodossaan, kuten:
  • Spiderman- Hämähäkkimies
  • Batman- Lepakkomies
  • Superman- Teräsmies
  • Zorro- espanjaksi kettu

Ainoa nyt mieleen tullut sankari, Phantom, on sellainen, jota kutsun mielelläni suomennetulla nimellään, Mustanaamio. Tälläisiä mietteitä päässäni liikkui. Loppuun nyt vielä vähän kuvia sankareista:











keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Näkymätön poika

Takakansi:
Sam Border on 17-vuotias eikä hän käy koulua.
Hänellä ei ole puhelinta eikä hän tunne elokuvatähtiä.
Hän elää isänsä ja veljensä kanssa pakettiautossa, jossa aika ajoin siirtyy kaupungista toiseen. Isä elää pikkurikoksilla,
auringon laskettua pojat etsivät ruokaa.

Sitten Sam näkee Emilyn. 
 Emily laulaa, ei kovin hyvin, mutta heidän välilleen syntyy yhteys.
Ensimmäistä kertaa veljekset tutustuvat siihen, mitä useimmat kutsuvat
tavalliseksi arjeksi. Alkaa kapina lainsuojattomuudesta kohti elämää,
jossa veljesten ei tarvitse olla näkymättömiä.

Näkymätön poika on unohtumaton kertomus jäljestä,  
jonka kohtaamiimme ihmisiin jätämme. Sitä lukee henkeään pidätellen, kunnes äkkiä havahtuu haluun lukea sitä jollekkin ääneen.

Holly Goldberg Sloan on Samin tavoin viettänyt liikkuvaa elämää:
hän on asunut Istanbulissa, Alankomaissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut useita koko perheen elokuvia.


Tämä kirja on sellainen, jota en valinnut, koska olisin lukenut siitä arvosteluissa tai koska olisin törmännyt siihen kirjakaupan sivuilla. Edes kukaan ei ollut kertonut minulle kirjan olemassaolosta, kunnes yhtenä päivänä törmäsin siihen kirjastossa. Jokin kirjassa kutsui, ja innostuneena nappasin kirjan käteeni ja vilkaisin takakantta. Olisin nyt yhtä mahtavaa tarinaa köyhempi, ellen olisi sattumalta löytänyt tätä kirjaa kirjaston pyörivästä telineestä. Onneksi löysin sen, sillä kirjaa todellakin luki ikävystymättä yhteenkään lauseeseen tai sanaan.

   Tässä oli taas niitä omia suosikki aineksiani, joita yleensä haluaisin kirjasta löytyvän eli rakkaus tarina, höystettynä jännityksellä, asetettuna keskelle salaisuuksia, toivoa ja toimintaa. Tarinasta teki kiinnostavan myös se, että kirjassa oli tuotu mukaan niin monen osapuolen ajatukset ja näkökulmat. Kirjassa oli Samin, tämän veljen Riddlen, veljesten isän Clarencen, Emilyn, Emilyn vanhempien, Bobbyn ja ulkopuolisten mietteitä ja nökulmia asioihin. Yhdessä pätkässä oli jopa karhun mietteitä!

   Kaikki kuitenkin alkaa siitä, kun Sam aikaisin sunnuntai aamuna herää ja lähtee kirkkoon, ei hengellisyyden vaan musiikin takia. Sam istuu kirkon perimmäisellä penkillä ja katselee kun kuoro alkaa laulaa. Kuorossa mukana oleva Emily joutuu pakosti laulamaan yksinään laulua, eikä Emilyn lauluääni ole kovinkaan hyvä. Kuitenkin Emily päättää kohdistaa katseensa kohti takariviä, jottei näkisi ihmisten tuijotusta.Takarivissä istuu kuitenkin komein poika, jonka Emily on koskaan nähnyt, ja poika katsoo Emilyyn. Uskooko kukaan rakkauteen ensisilmäykssellä? No tämä kirja antaa aihetta uskoa.

    Emilystä ja Samista tulee läheiset, mutta Sam ei voi päästää Emilyä elämäänsä, koska hänhän elää pakettiautossa rikollisen ja eikä kovinkaan täysjärkisen isänsä kanssa. Sam kuitenkin käy kylässä Emilyn luona ja hämmästyttää Emilyn vanhempia kitaransoitto taidoillaan. Vähitellen myös astmasta kärsivä Riddle käy perheen luona ja saa Emilyn lääkäri äidiltä avun astmaansa. Kaikki on hyvin kunnes Clarence, Samin ja Riddlen isä, ymmärtää missä mennään.

   Clarence on luultavasti menettänyt järkensä jo ajat sitten. Hän kokee kaiken muun pitsi itsensä uhkana. Nyt Clarencen päässä huhuilevat äänet kaskevät hankkiutumaan eroon pojista.

    Clarence pakottaa pojat matkalle pakettiautoon ja he saapuvat näkösuojaisan metsän luokse. Siellä Clarence yrittää ampua pojat, mutta putoaa rotkoon Sam mukanaan, ja Riddlen seuratessa perässä.

     Riddlellä ja Samilla alkaa monen viikon taistelu selviyytymisestä ja samaan aikaan Emily on surusta sanaton toivoessaa näkevänsä Samin vielä joskus. Sen voi vielä sanoa, että loppu on onneksi onnellinen. ♥

    Tämä kirja oli kertomus taistelusta. Taistelusta lainsuojattomuuttavastaan, paremman elämä toivossa. Tämä oli kertomus rakkaudesta, joka ei sammunut, vaikka toivo hiipui jo lähes olemattomiin. Tämä on myös kertomus veljeydestä, jonka avulla pojat selviävät loppujen lopuksi takaisin ihmisten ilmoille. Tämä on tarina kaikesta tästä!

    Tuskin tarvitsee enää mainita, että kirjoitusasu oli mainio ja teksti oikein selvää ja eteenpäin vievää. Kuitenkin ylistän vielä lopuksi kirjailijan mielikuvitusta ja iloitsen tästä upeasta tarinasta!


Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Näkymätön poika
Englanninkielinen alkuteos: I´ll Be There
Kirjoittaja: Holly Goldberg Sloan
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-38658-3
Ilmestymisvuosi (alkuperäinen teos): 2011
Ilmestymisvuosi (suomennettu teos): 2011
Sivumäärä: 361







maanantai 25. kesäkuuta 2012

Homer-Kissan uskomaton elämä

Takakansi:
Valloittava tarina pienestä, silmänsä kokonaan menettäneestä löytökissasta, joka  muuttaa kirjailija Gwen Cooperin ja hänen kahden kissansa kotiin. Nimensä se saa sokean runoilijan, Homeroksen, mukaan.
      Homer nauttii täysillä vauhdikkaasta ja rohkeasta kissanelämästä antamatta sokeutensa rajoittaa sitä mitenkään. Samalla se opettaa emännälleen elämäniloa, luottamusta ja uskoa ihmeisiin arjen keskellä-jopa silloin, kun New Yorkin WTC-tornit sortuvat.

"Tämä kirja on niille, jotka ovat lakanneet uskomasta jokapäiväisiin ihmeisiin ja sankareihin. Tämä kirja on ihmisille, jotka rakastavat kissoja ja ihmisille, jotka pitävät itseään tiukasti kissavastaisina. Niille, joiden mielestä normaali ja ihanteellinen tarkoittavat samaa ja niille, jotka tietävät, että joskus pieni askel normaalista vasempaan voi rikastuttaa koko elämää."
       -Gwen Cooper

Tätä kirjaa lueskelin juhannuksen ajan rauhallisesti. Aluksi tarina alkoi varsin odotetusti, kun pieni ja sokea kissanpentu saapui riutuneena eläinlääkärin vastaanotolle, eikä kukaan halunnut ottaa luoksensa kissaa, jolla ei ollut lainkaan silmiä. Se vaatisi luultavasti erityishoivaa, ajattelivat ihmiset. Mitä jos pikkuinen ei koskaan oppisi sokeutensa takia löytämään edes hiekkalaatikkoaan saatikka ruokakuppiaan? Oli kuitenkin yksi ihminen, joka otti kissan luoksensa turvaan, vaikka oli itse huonossa taloudellisessa tilanteessa, vailla omaa asuntoa. Pieni kissanpentu sai kuitenkin tuen ja turvan, johon se luotti koko elämänsä ajan ja jota se suojeli, kun  koki tarpeen sitä vaativan.

     Aluksi pentu majaili Gwenin ystävän luona, missä Gwen itsekkin asui menetettyään kotinsa erossa. Pieni kissa oppi kuitenkin kävelemään talossa, kartoitti sen, ja löysi oman hiekkalaatikkonsa, kuten myös ruokakuppinsa. Pieni kissa nimettiin Homeriksi, sokean  runoilijan, Homeroksen, mukaan.

    Vaikka kaikki todennäköisyys väitti, ettei Homerista koskaan tulisi muuta, kuin arka ja vetäytyvä kissa, niin Homer kuitenkin voitti todennäköisyyden ilmiömäisellä liikkumis ja riehumis innollaan. Homer leikki ja kummasteli maailmaa huoneen sisällä, vaikkei nähnyt sitä lainkaan. Se sai rohkeutta kavuta verhoja pitkin ylös aina kahden metrin korkeuteen ja vielä enemmän se sai rohkeutta hypätä näkymättömään, tuntemaatomaan, alas verhotangolta, luottaen siihen, että jossain olisi vastassa maa, joka pysyisi sen tassujen alla.

    Kirja todellakin herätti tunteita ja ymmärrystä Gweniä kohtaan, joka kamppaili niin kovasti saavuttaakseen hyvän elämän ja työpaikan. kaiken raadannan keskellä Gwen hoisi kolmea kissaa kuin lapsiaan ja teki kaikkensa kissojen etujen tähden. Varsinkin  New Yorkin WTC- tornien sortuessa Gwenin hätä kissojaan kohtaan oli niin suuri, että minäkin aloin itkeä. Gwen ei päässyt kissojensa luokse asuntoonsa, jossa kissoilla ei ollut tarpeeksi ruokaa pitempää eristystä varten. Gwenin onnistui kuitenkin päästä kissojensa luokse ja onni oli rajatonta!

   Ihanasti kirjan lopussa Gwenillä oli työ, koti, aviomies ja kaikki kolme ihanaa kissaa luonaan. Vastoinkäymiset kestettiin ja rohkeudesta, sekä yritteliäisyydestä palkittiin onnistumisella.

   Jos kirja ei kiinnosta kissa-aiheensa takia, niin kuka tahansa voi lukea kirjan sen opetusten takia. Elämänohjeita löytyi riveiltä ja rivien välistä, ja oli mahtavaa tuntea se ahaa- elämys, kun osasi yhdistää lausahduksen ihmisiin tai elämäänsä. Niin paljon kirja opetti, että voin väittää viisastuneeni rahtusen sitä lukiessani. Kaiken lisäksi kirjaa täydensivät hyvin otteet Homeroksen Odysseiasta jokaisen luvun alussa.

Kaikki muukalaiset  ja kerjäläiset ovet Zeuksen lähettämiä, ja lahja, pienikin, on kallisarvoinen.
HOMEROS, Odysseia
   Tekstistä huomasin, että se oli räätälöity oikein hienosti ja selväksi, eikä lukemis taikka ymmärtämisvaikeuksia ollut. Kirja eteni hyvää tahtia ja kerrontaa oli paljon. Hienosti rakennettu kertomus elämän vaikeuksista ja onnistumisísta!



Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Homer-kissan uskomaton elämä
Englanninkielinen alkuteos: Homer´s Odyssey
Kirjoittaja: Gwen Cooper
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-35921-1
Ilmestymisvuosi (alkuperäinen teos):  2009
Ilmestymisvuosi (suomennettu teos): 2011
Sivumäärä: 374