sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Karikko

Takakansi:

Oletetaan että toinen teistä nyt kuitenkin putoaa sen katon läpi ne kymmenen metriä alhaalla odottavalle asfaltille eikä häntä enää ole. Tähdet eivät silti sammu eivätkä kaupungit luhistu. Ihmiset jatkavat koneiston tavoin pyörimistä. Sen yön jälkeen, niin voidaan sanoa, et halua tulla ulos pimeästä. Sen yön jälkeen sinun täytyy päästäksesi pimeästä kertoa siitä tarina. 

Karikko on tarina perheestä, joka ajaa leirintäalueelle ja juuttuu sinne kuin karille. Se on kertomus nuoruudesta, elämän rajallisuudesta ja kaiken tukahduttavasta surusta. Tragedian keskelle joutunut nuori Mitja etsii äitinsä ja veljensä kanssa uusia maamerkkejä kaukaa kotoa. Päämäärätttömästi vaeltava kolmikko luulee päätyvänsä Lands End- leirintäalueelle sattumalta. Mutta kun Mitja törmää rannalla villien rantapoikien yhteisöön ja kiehtovimpaan tapaamaansa tyttöön, hänen roolinsa seikkailussa tuntuu valmiiksi käsikirjoitetulta. Mysteeri avautuu mestarillisesti kerros kerrokselta.
 
Tässä kirjassa oli niin paljon kaikkea. Se oli huima kertomus ja pidin erityisesti siitä, ettei kaikki ollut aluksi alkuunkaan sitä miltä näytti. Mutta kerrotaanpa nyt, miltä se aluksi sitten näytti:

Mitjaa on kohdannut kauhea onnettomuus: hänen ystävänsä kuoli pudotessaan kymmenisen metriä päin kovaa asfaltia. Koko muisto on sumuinen ja epätarkka Mitjalle. Hän kuitenkin lähtee perhennsä, veljensä ja äitinsä, kanssa lomamatkalle. Isä ei kuitenkaan ota osaa matkaan. Aina hänellä on jotain estettä. Mitja päätyy omille teilleen äidin touhutessa lomapaikalla ja hiljaisen veljen oleskellessa omissa oloissaan.

 Mitja tapaa erikoisen tytön, johon hän ihastuu sekä joukon poikia, joiden mukaan hän pääsee. Kaikki on varsin outuoa. Muilla pojilla sekä tytöllä on meneillään jokin kummallinen riidantapainen. Kaiken lisäksi pojat asustavat rannalla omassa paikassaan, eikä kukaan mainitse halaistua sanaakaan perheestään tai aikaisemmasta elämästään. Mitja yrittää selvittää aisioita samalla kun hänen veljensä muuttuu erilaiseksi kuin ennen. Lopulta Mitjalle selviää tytön salaisuus ja poikien entinen elämä.

 Aluksi kiinnostuin kirjasta heti jo kannen vuoksi. Se enteili jotakin jännittävää ja syvällistä kertomusta. Lukiessani tarkemmin selostusta kirjailijasta sekä hänen aikaisemmistaan kirjoista, tylsistyin. Ajattelin: Ei kai tämäkin ole taas sellainen "me aikuiset kirjailijat kirjoitetaan nuorten ongelmista..angst, angst ja angst". Kaikesta huolimatta kuitenkin aloitin kirjan lukemisen ja onnekseni huomasin, ettei tylsistymiselleni olisi ollut pienintäkään aihetta. Kirja oli valtavan tunteikas ja syvällinen. Se on tällä erää yksi parhaimmista lukemistani kirjoista. Kiitos siitä!

Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Karikko
Kirjoittaja: Seita  Vuorela
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-38640-8
Ilmestymisvuosi: 2012
Sivumäärä: 357