sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Päin mäntyä

Takakansi:
Kontion metsäkoulu? Miten kukaan voi lähteä opiskelemaan amikseen, joka sijaitsee jossain korvessa?
 
Espoolainen 16-vuotias Miro aloittaa opiskelun metsäkoulussa. Uhmakkaan päätöksen taustalla on halu irtaantua vaaralliseksi käyneestä kaveripiiristä ja isän määräysvallasta. Miroa, intohimoista lumilautailijaa, vetävät Kontioon myös Kallan hiihtokeskuksen upeat rinteet.

Kämppäkaveri, jäyhä maalaispoika Antti-Jussi, on tiennyt jo pienestä pitäen  haluavansa metsäkoneenkuljettajaksi. Myös Pasi, Leevi, Marko ja Kerttu tietävät opiskelevansa unelmiensa ammattiin, mutta Mirolle kaikki on vielä epävarmaa.

Lumen tuloa odotellessa paluu Espooseen käväisee jo Miron mielessä. Sitten hänet houkutellaan metsien suojelua ajavan Pro Kallan kansalaisiltaan. Palopuheita kuulemaan saapuu myös Aava. Miro ihastuu korviaan myöten tyttöön, jolle luonnonsuojelu on sydämen asia.
 

 Realistinen kertomus nuoren Miron elämästä perheen, kavereiden, koulun ja ihastuksen keskellä. Ihmissuhteet, tulevaisuuden ongelmat sekä kaiken maailman päihteet löytävät tiesnsä tähän jokseenkin kovin tavalliseen tarinaan. On toki ymmärrettävää, ettei tarkoituksena ollut mitään kovinkaan yliluonnollista juttua, mutta jäin silti hieman kaipaamaan jonkinlaista hiukan suurempaa kohokohtaa. Menihän se tarina kuitenkin näinkin oikein rattoisasti.

Kirjassa käsitellään myös luonnonsuojelua, mikä on itsessään jo puhututtava aihe, kuten se kirjassakin keräsi mietteitä. Peräkylän metsämaisemia on kuvattu kauniisti sekä metsäkoulun laitteisto ja koneet oli kuvattu tarkasti. Mitäpä tässä vielä sanoisi? Tämä oli sellainen "leppoisaa ja realistista lukemista"-kirja.

Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Päin mäntyä
Kirjoittaja: Marja-Leena Tiainen
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-5692-3
Ilmestymisvuosi: 2010
Sivumäärä: 302