Jäljellä

Esittelyteksti:

Emmi Aalto on 15-vuotias tyttö, josta tuntuu, ettei hän ole mitään. Koulussa hän ei ole löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan, vaan on yhä pelkkä Potentiaali. Kotona perhe ei tunnu huomaavan häntä. Ystäviä hänellä ei ole  koskaan ollutkaan. Emmi päättää karata, jotta hänestä tulisi edes tyttö, joka katosi. Mutta kun hän palaa karkumatkaltaan, kotona ei ole ketään. Eikä naapuritaloissa. Eikä koko kaupungissa. Kaikki ihmiset ovat kadonneet, vai ovatko?
 

Miltä tuntuisi, jos maailmassa ei olisi ketään mutta kuin vain sinä? Aluksi se saattaisi olla uskomatonta ja koko asia olisi kuin unta. Vähitellen totuus iskeytyy tajuntaan: täällä ei ole enää ketään. Päivät alkaisivat seurata toisiaan. Olisit vain sinä omine ajatuksinesi ja koko muu maailma vain ympäröisi sinua, hiljaisena ja  yksinäisenä.

Emmi palaa karkumatkaltaan ja kummastuu, kun ketään ei tosiaankaan näy missään. Puhelimet vain rätisevät aavemaista ääntään eivätkä televisiot saati radiot toimi. Missään ei näy merkkiäkään muista. Emmi pohtii tilanetta ja yrittäää pelkonsa keskellä tajuta edes jotakin. Onko koko alue evakoitu? Miksei kukaan tule hakemaan minua? Emmi on yksin ajatustensa kanssa. Hän yrittää antaa merkin itsestään, mutta kukaan ei tunnu huomaavan sitä.

Lopulta jo hiukan sekava Emmi tapaa toisen  ihmsen, Onervan. Yhdessä he yrittävät löytää vastusta tähän omituiseen mysteeriin, joka pitää heitä otteessaan. Kerrankin Emmillä on joku, joka voisi olla hänen ystävänsä. Onerva ei piittaa Emmin Potentiaalin osasta. He jakavat muistonsa keskenään ja yrittävät selvittää asiaa mahdollisimman hyvin. Emmi on varma, että heräsi silloin kun ihmisiä ei enää ollut missään. Onervakin muistaa heränneensä, mutta hän ei usko, että koko kaupunki on evekoitu. Onervalla on oma teoriansa, joka hiukan kauhistuttaa Emmiä.

Jonkin ajan kuluttua tytöt tapaavat omituisen Atron, joka on kierrellyt ympäriinsä etsien muita ihmisiä. He lyöttäytyvät yhteen ja päättävät, mitä suraavaksi tekevät. Yhdessä he löytävät lisää ihmisiä, mutta kukaan ei tiedä varmasti, mitä heillle on tapahtunut. Kaikki esittävät omia teorioitaan, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Kaiken lisäksi Emmi saa omituisia viestejä, jotka viittaavat satuihin, joista Emmi niin kovasti pitää. Joku siis pystyy lähettämään viestejä Emmille. Kuka niin tekee ja miksi?

Jännittävä tarina ei selviä vielä kirjan ensimmäisessä osassa vaan jää kesken. Toinen osa selittänee enemmän siitä, mitä tapahtui. Kirja oli kuitenkin jännittävästi kirjoitettu ja vaihtoehtoja tapahtumien syyksi on monia. Kirja käsittelee myös tärkeää aihetta, nimittäin yksinäisyyttä. Emmi on niin yksinäinen, että valmis tekemään mitä tahansa, jotta hänet huomattaisiin. Se on surullista ja kirjailija on mielestäni kuvannut hyvin Emmin tunteita.

Olisi luultavasti pelottavaa yhtäkkiä huomata olevansa ainut ihminen koko kaupungissa. Kun missään ei olisi ketään, olisit vain omien ajatustesi parissa päivästä ja yöstä toiseen. Kaipaisit perhettäsi ja pelkäisit itsesi ja heidän puolestaan sillä et tietäisi, kuka on kaiken takana. Mielikuvituksesi saisi vallan ja alkaisit jonkun ajan päästä luultavasti hourailla ja nähdä olemattomia. Yöllä varjot loisivat kammottavia näkyjä ja päivällä kaupunki huutaisi tyhjyyttään. Se jos mikä olisi pelottavaa.

Jää seiraavan osan myötä nähtäväksi, mihin seikkailu Emmin vie. Arvailuja on monia, mutta vain yksi on totta.

Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Jäljellä
Kirjoittaja: Salla Simukka
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-6575-8
Ilmestymisvuosi: 2012
Sivumäärä:221