Takakansi:
"Hän oli vain luullut nähneensä unta, seisseensä horteessa ikkunassa ja kuvitelleensa. Mutta nyt hän ei luulllut mitään, ei kuvitellut vaan oli varma. Pojan pelästyneestä katseesta, silmistä jotka yrittivät kertoa jotakin. Kädestä joka oli painettu vasten ovea. Valkoisesta kämmenestä lasilla."
Viikko ilman vanhempia on aluksi onnenpotku-viimeinkin neljätoistavuotias Tekla voi tehdä mitä haluaa ja tutustua Norht Endin naapureihinsa, Lunaan, Aasaan ja Havuun. Mutta viikon edetessä eteen kasaantuu kysymyksiä kuin loputonta lunta taloyhtiön pihalle: Ketkä tekevät iskun North Endin suklaatehtaaseen, majaileeko maanalaisissa varastoissa ylimääräistä väkeä, minne pikkuveli katoaa?
Unelmaviikosta painajaaiseen. Itkusta nauruun. Niskaan putoava taivas aloittaa uuden nuortenkirjasarjan ja kuvaa Muutoksen jälkeistä aikaa, jossa luonnonvarat loppuvat, talvet ovat hyisiä ja vaatteet tuunataan äideiltä tyttärille. Se maailma, josta monet ovat unelmoineet, mutta joka voi olla myös ahdas ja pelottava.
Suomalaista näkemystä tulevaissuden suhteen. Kylmääkin kylmemmät pakkaset paukkuvat kirjan sivuilla jäädyttäen sekä päähenkilön että lukijan varpaat kohmeisiksi. Pureva pakkanen ja kolea viima tarttuu lukijaan kirjan edetessä eteenpäin. Niin kuin takakannen tekstissä sanottiin, maailma voi olla myös ahdas ja pelottava.
Nuori Tekla inhoaa nykyistä asuinpaikkaansa kaukana pohjoisessa vanhojen ystävien ulottumattomissa, paikassa jonne auringonsäteet niin harvoin yltävät. Tekla joutui muuttamaan isän työpaikan takia, mutta nyt vanhemmat ovat eronneet ja käyttävät vuoroviikko-systeemiä hoitaakseen lasten huoltenpidon. Perheessä on kuitenkin rikkinäistä: isä haikailee vanhojen hyvien laulajien perään, äiti käyttää paljon aikaansa työhön, pikkuveli ei halua käydä koulua saatikka puhua ja Tekla ikävöi etelään jääneitä ystäviään.
Surkea tilanne alkaa näyttää valoisammalta, kun vanhemmat ovat sekoittaneet vuoroviikot ja näin ollen Tekla saa vapauden olla talossa kahdestaan pikkuveljen kanssa.Aluksi idea vaikuttaa mahtavalta, mutta ongelmat seuraavat toisiaan ja seliviytymien hengissä seuraavaan viikkoon voi olla vaakalaudalla.
Varpaat lähes jäätymisestä tunnottomina, talo kylmänä ja ystäviä ikävöiden Tekla havaitsee jotakin outuoa: joku liikkuu talon maanalaisessa varastoissa. Pelko tuntemattomia hiippareita kohtaan kasvaa ja muutakin outoa on tekiellä. Suklaatehtaaseen murtaudutaan ja suklaat tuhotaan. Naapureilla on salaisuuksia jotka punoutuvat yhdeksi isoksi mysteeriksi. Ongelmat ja pelot uhkaavat musertaa Teklan, mutta lopulta kaikkki käy hyvin.
Kirjassa kuvattiin onnistuneesti kaikkea yhdestä ihmisestä koko kaupunkiin. Asioilla oli monta puolta: viikko ilman vanhempia alkoi hienosti, mutta luisui vähitellen aina vain hankalammaksi.Pelko ja muut tunnetilat tulivat vahvasti esiin tekstistä ja hahmot kuvasivat persoonillaan hyvin arkipäiväisä ja tunnistettavia ihmisiä. Tunteineen, mietteineen ja salaisuuksineen ihmiset olivat niin oivasti kuvattu, että täytyy arvostaa kirjailian tapaa tuoda ne ihmist esille.
Itse suuntaus tulevaisuuteen oli myös jännittävä ja kiehtova. Ei ollut kovinkaan paljon nykypäivää kummempia koneita, mutta ilmasto oli muuttunut. Varsin realistinen näkökanta tulevaisuuden elämään. Oli hassua lukea kuinka Teklan isä aina kuunteli vanhan Lady Gagan biisejä, vaikka itse elää juuri sitä aikaa, jolloin Lady Gaga on kirkkaana tähtimailmassa.
Kaikenkaikkiaan oikein onnistunut teos.
Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Niskaan putoava taivas
Kirjoittaja: Laura Lähteenmäki
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-38598-2
Ilmestymisvuosi: 2012
Sivumäärä: 258
