sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Veriveljen vala

Takakansi:

Silmä silmästä,
hammas hampaasta
 
Yhdeksän kuuta sitten Torak oli takaa-ajettu. Nyt on Torakin vuoro käydä takaa-ajoon. kun hänen läheinen ystävänsä surmataan. Hurjana Torak vannoo kostavansa veriveljen kuoleman.

Surmaajan jäljet johtavat kolkkoon Sysimetsään, jota kansoittavat epäluuloiset ja keskenään riitaisat klaanit. Tuntuu kuin itse Metsä, pyhää ydintään myöten, käpristelisi vihan ja valheiden verkossa.

Torakin mukana kulkevat hänen korvaamaatomat ystävänsä: tietäjätyttö Renn, laumaveli Susi sekä nokkelat korpit Rik ja Rek. Mutta miten kestää toveruus, kun koston vala painaa Torakin mieltä?

Menestyksekkään Muinainen pimeys- sarjan viides kirja on voimakas  kertomus lupauksista ja koston hinnasta. Torakin kiehtovan todentuntuisesta seikkailusta muinaisessa maailmassa kertovat myös Suden veli, Henkivaeltaja, Sielunsyöjä ja Torakin merkki.
 
Sielunsyöjien pahuus ei anna armoa kenellekään ja Torak saa tuntea sen julmuuden. Hänen veriveljensä surmataan. Torak tuntee syyllisyyttä veriveljensä kohtalosta, koska ei ollut tämän luona kuoleman hetkellä, vaikka hän olisi voinut olla. Kosto alkaa jäytää Torakin sisintä. Enää hänen ajatuksiinsa ei mahdu mitään muuta. Kuika kosto voikaan olla niin vahva voima, että se jopa paikoin voittaa surun menetettyä henkilöä kohtaan?

Torak tietää kuka sielunsyöjistä surmasi hänen veriveljensä. Torak lupasi kostaa, joten hän päättää itsepintaisesti lähteä tämän mahtavan ja pelottavan sielunsyöjän perään, oli se sitten ansa tai ei. Sielunsyöjän johdattelema Torak ajautuu Sysimetsään, jossa kaikki ovat liian epäluuloisia ja riitaisia. Ikivanhat puut kuiskivat ja taikojen mahdin tuntee kaikkialla.

Kosto sumentaa Torakin järkeä, eikä hän ota huomioon kaikkea. Silloin varaan joutuu hänen paras ystävänsä Renn, joka kaikin keinoin yritti auttaa Torakia. Susi puolestaan ei voi ymmärtää Torakin kostonhalua. Sellainen ei vain ole susien tapaista. Kaiken tämän keskellä sielunsyöjä pitää Sysimetsää otteessaan ja aikoo vallata kaikki muutkin alueet. Hän haluaa, että kaikki noudattavat yhtä oppia ja yhtä ainutta, mahtavaa johtajaa.(Tuleeko mieleen jokunen eurooppalainen diktaattori 1900-luvulta?)

Loppujen lopuksi Torak ymmärtää tekemänsä virheet ja onnistuu pelastamaan niin ystävänsä kuin kaikki klaanitkin. Taas yksi sielunsyöjä kukistuu, mutta pahin ja voimakkain on vielä elossa. Niin kauan kuin Torak jaksaa taistella, on myös toivoa.

Kirjassa käsiteltiin paljon kostoa, joka oli sumentaa Torakin arviointikyvyn kokonaan. Onneksi hän kuitenkin tuli järkiinsä ja onnistui jälleen kerran voittamaan yhden sielunsyöjistä. Onneliset loput ovat tärkeitä.

Kirjan tiedot:
Kirjan nimi: Veriveljen vala
Englanninkielinen alkuteos: Oath Breaker
Kirjoittaja: Michelle Paver
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-3526-3
Ilmestymisvuosi (alkuperäinen teos): 2008
Ilmestymisvuosi (suomennettu teos): 2010

Sivumäärä: 271